Työnä arjen luksus.
Tässä kun seikkailee oman elämänsä Liisana ihmemaassa on välillä vaikea piirtää rajaa työ- ja vapaa-ajalle. Yrittäjyys tarjoaa aina positiivisena puolenaan vapautta päättää työajoistaan ja rakentaa ajankäyttönsä parhaaksi näkemällään tavalla.
Toinen puoli tästä kortista on se, että usein kun on suunnitellut pitävänsä vapaata hivuttautuu työ salakavalasti kuitenkin mukaan päivään ja siksi taiteilijan työaika on todella häilyvä.
Ihminen joka ymmärtää mitä yrittäjyys arjessa tarkoittaa silti siihen hakeutuen tuntee varmasti intohimoa tekemään työtään kohtaan. Samalla tavalla Liisa heittäytyi kanin koloon mekon helmat lepattaen luottaen siihen että kyllä sieltä tarpeen tullen jotenkin ylös noustaan.
Aivan mahtava arjen harmauden poistaja on parturi-kampaamo Kraftory Tampereella. Tästä pääset lukemaan vinkkejä hiusten hoitoon.
Voiko arjen luksus olla jollekulle arkista?
On kuitenkin eroa myös sillä minkä alan yrittäjä on. Vaikkakin sähkärin ja putkarin puhelimet soivat varmasti myös iltaisin ja viikonloppuisin ja tutun tutuilla on aina ”pikku hommia” vilkaistavaksi mielletään vastaavat työt kuitenkin selkeästi työksi.
Kun työ on sen tilaajalle kivaa itselleen hankittavaa, sitä ei myöskään mielletä yhtä helposti työksi. Työnä arjen luksus on tuttua kampaajalle, kynsihuoltajalle, tatuoijalle, mopon korjaajalle tai rakentajalle. Heille tuleekin helposti kilautettua tai laitettua viestiä hyvän idean syntyessä. Tällöin ei ajatella niinkään sitä mitä kello on.
Toisaalta on hyvä että idea on tallessa ettei se unohdu ja harvemmat odottavat saavansa vastausta samalla hetkellä. Yrittäjänä loman tai vapaan pitäminen onkin haastavaa sillä nykyään on totuttu että viestiin vastataan suhteellisen nopeasti, koska kulkevathan kalenteri, tietokone ja puhelin aina mukana.
Titteli vs persoona
Suomalaiseen perusluonteeseen kuluu myös se että kysyessä mitä kuuluu tai miten menee alamme automaattisesti puhumaan työstä. Työ määrittelee helposti meidät ja joillekin titteli on persoonaa tärkeämpää. Haastankin kaikki lukijat vastaamaan seuraaviin kysymyksiin sillä mitä omaan, ei työelämään kuuluu.
Haastan myös kaikki ei yrittäjät ajattelemaan hetken työaikaa.
Se, että kun tapaa jossain keikalla kampaajan joka ei siinä samalla vessassa käsiä kuivatessa halua tehdä ”äkkiä” jotain kivaa kampausta, putkarin joka ei seuraavana aamuna halua tulla katsomaan ”vähän” tiputtavaa hanaa, tatuoijan joka ei ”siinä samalla” valokuvaa ja mittaa peittokuvaa kaipaavaa tribaalia tai kynsihuoltajan joka ei suostu varaamaan siinä hetkessä aikaa vaan pyytää tekemään sen käytössään olevalla tavalla, älä huolestu.
Heillä tuskin on noussut keltainen pahalle haiseva erite päähän ja tuskin olet suututtanut heitä millään mitä olet viimeksi sanonut. He ovat vaan vapaalla ja haluavat nauttia siitä. Tällöin myös työaika on laadukkaampaa ja tulet saamaan parasta mahdollista palvelua.
Ei se kaupan kassakaan kaikki voimassa olevia tarjouksia muista yöllä nakkikikkarin jonossa. Moikataan siis kun tavataan eikä pahoiteta mieltä ilman syytä.
Kuulutko jo Art From The Undergroundin sisäpiiriin? Jos et, saat lisätietoa siitä täältä ja mukaan pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaketta.
