Tekijänoikeus tatuoinneissa.
Oletko joskus pelännyt, että törmäät kadulla tasan samanlaiseen tatuointiin kuin itselläsi? Vaikka oma tatuoijasi ei kopiota tekisikään, niin mitä jos se teetetään jossain muualla? Vai haluatko itse suoran kopion netistä löytämästäsi kuvasta? Yllättävän moni ei tule ajatelleeksi, että tatuointejakin suojaa tekijänoikeus, vaikka ne taiteeksi muuten miellettäisiinkin.
Kuka on suunnitellut kuvan?
Jos sinä, lapsesi, kaverisi tms. on suunnitellut ja piirtänyt kuvan on tatuoinnin tekijänoikeus teillä. Tatuoinnin tekijänoikeuden siirtyminen tatuoijalle edellyttää nimittäin teoskynnyksen ylittymistä ja pelkkä mekaaninen kopiointi ei riitä. Aiheeseen liittyy myös vahvasti kirjoitukseni siitä miksi tatuoija ei lähetä sinulle luonnosta. Pääset siihen tästä.
Tämän vuoksi tulee kuvan piirtäjältä/suunnittelijalta olla aina lupa kuvan käyttöön. Tämä koskee myös suoria valokuvakopioita tai kopioita muista taideteoksista. Valokuvien suhteen tulee kuitenkin arvioida onko kyseessä valokuvasta tehty teoskappale, valokuvan muunnelma vai uusi itsenäinen ja omaperäinen teos.
Jos tatuoijasi on suunnitellut kuvan, kannattaa muistaa että hänellä on silloin tekijänoikeudet kuvaasi, vaikka se koristaa sinun ihoasi. Jos tatuointi on muunnelma jo valmiista kuvasta muokkauksilla höystettynä voidaan katsoa se teoksesta tehdyksi uudeksi versioksi. Mahdollisissa yhteistyötapauksissa tekijänoikeudet jaetaan tasan.
Tunnetusti tekijänoikeus pätee vain suhteessa teokseen, ei teoksen aiheeseen tai ideaan(esim. pääkallot). Näin on myös silloin kun tatuoinnin ottaja on tekijänoikeudellisesti tatuoinnin luoja, tatuoinnin tekijä voi tehdä jollekulle muulle asiakkaalle tatuoinnin samasta aiheesta. Yleisissä aiheissa pienetkin erot voivat riittää tekemään teoksista tekijänoikeudellisesti niin erilaisia, ettei myöhempi teos loukkaa aiemman tekijänoikeutta.
Laki vs käytäntö
Näiden kahden yhdistäminen on välillä haastavaa. Ei ole nimittäin mahdollista, että tatuoija vaatisi esim. tatuoinnin ottajaa esittelemään taideteosta vain silloin kun tatuoijalle sopii. Tai vaatisi että tatuoinnin ottaja toimisi jonkinlaisena tatuoijan pop-up näyttelynä.
Silti jokainen tatuoija on varmasti tuskaillut huonosti otetuista kuvista tatuoinneista, jotka tuoreeltaan vielä punoittavat tai vuotavat. Pahimmillaan kuvia vääristävät vielä pinnassa olevat rasvat. Tällöin tatuoinnin ottaja on innoissaan uudesta kuvastaan, mutta ei tule ehkä ajatelleeksi asiaa tatuoijan kannalta. Niin käsittämättömältä kun se tuntuukin, niin tällaisissa tapauksissa kuvan julkaisemiseen tarvittaisiin lupa tatuoijalta, jos tekijänoikeudet kuvaan ovat hänellä.
Suomessa ansaintatarkoituksessa tehty teko voi täyttää myös tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkit. Tällöin kuvan oikeudenhaltija voi vaatia hyvitystä teoksen luvattomasta käytöstä tekijänoikeuslain 57 §:n mukaan ja vaatia luvattomasti kuvaa käyttäneelle tatuoijalle rangaistusta rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaisesti (Herkko Hietanen).
Jos olet halunnut saada uniikin tatuoinnin, tulisi sinulla olla kyseinen asia sovittuna kuitenkin kirjallisesti. Tulee muistaa, että lopullinen tekijänoikeus on aina tatuoinnin luojalla. Tässä tärkeintä on kuitenkin varmasti tatuoijan ja asiakkaan välinen luottamus, maalaisjärki ja avoin keskustelu.
Ylipäänsä tekijänoikeuden tulkitseminen tatuointien osalta on todella ristiriitaista. Jos sitä verrattaisiin kuvataiteessa tilanteeseen, jossa toinen taiteilija muuttelisi/parantelisi/ylimaalaisi toisen tekemää taidetta, puututtaisiin siihen varmasti isolla kädellä. Tatuoijille tämä on kuitenkin arkipäivää.
On myös eriskummallinen ajatus että kuvataiteessa taiteilijat maalaisivat samaan taulupohjaan siten, että työt lopulta muodostaisivat kokonaisuuden johon he eivät ole itse saaneet vaikuttaa.
Tästä aiheesta riittäisi juttua paljonkin, joten kerro jos aihe kiinnostaa niin pureudutaan siihen enemmän.